2年G組42番

Eka kokonainen kouluviikko onkin jo ohi joten kirjotellaan nyt sitten jotain siitäkin.

Kuten mä jo olen aikaisemmin maininnut, mun koulu täällä Japanissa on yksityinen lukio nimeltään 成蹊高等学校 (Seikei Koutou Gakkou) eli lyhyemmin vaan Seikei. Koulu sijaitsee kävelymatkan päässä Kichijojin juna-asemalta, vaikkakin itse menen kouluun bussilla. Koulumatkaan mulla menee kävelyineen päivineen päivästä riippuen 30-40 minuuttia, koska vaikka mun bussi menee ihan koulun kampuksen ovelle kävelymatka yliopistorakennuksen edessä olevalta portilta yläaste- ja lukiorakennukselle kestää melkein 10 minuuttia. Oon muuten täällä ollessani ruvennut hiihtää ihan hirveetä vauhtia, vaikka oon Suomessa aina se joka valittaa että kävelkää hitaampaa mä en jaksa juosta teidän perässä. Tai ehkä japanilaiset vaan on vielä muakin hitaampia kävelemään.

Tie bussipysäkille

Tän blogipostauksen nimestä jotkut on voinutkin jo ehkä päätellä, että mun luokka on tosiaan 2年G組 eli lyhyemmin vaan 2G. Meidän koulussa on siis luokat A-H, yhteensä 8 luokkaa kaikilla kolmella vuosiluokalla. Kakkosten luokilla on kaikilla 41 oppilasta, mutta tietääkseni A ja G on poikkeuksia - meitä on nimittäin 42. Jokaisella oppilaalla on oma numero ja ne menee sukunimen perusteella vähänniinkuin aakkosjärjestyksessä... mutta koska Japanissa ei varsinaisesti käytetä samoja aakkosia kuin meillä niin toi sana nyt kyllä johtaa ehkä harhaan. Mä oon siis meidän luokan oppilas numero 42, koska mut on vaan laitettu viimeseks. Tää taitaa koskee kaikkia viittä meidän koulun vaihtaria. Tää tarkoittaa myös sitä että mun paikka luokassa on viimesessä rivissä, ihan oikealla (mun omasta näkökulmasta), ihan luokan takaoven vieressä.

Oppiaineita mulla on aika spesiaali valikoima, sillä mun lukujärjestys on tosiaan tehty mua varten eikä se ole sama kuin koko muulla luokalla. Englannin, matikan, biologian, modernin japanilaisen kirjallisuuden, kotitalouden (? ei vastaa Suomen köksää btw) ja liikunnan tunneilla oon mun luokkalaisten kanssa. Enkussa ja matikassa kaikki luokat on jaettu kolmeen eri tasoon, enkun tunnit mulla on sen parhaantasoisen enkunryhmän kanssa ja matikan tunnit oon keskitason kanssa. Näissä kahdessa (tasojen perusteella) ja liikunnassa (tytöt/pojat) G- ja H-luokat on yhdessä. Oon siis mahdollisimman paljon mun oman luokan kanssa, jotta saan tutustua niihin ja viettää aikaa niitten kanssa, mutta tän lisäksi mulla on tällä hetkellä viikoittain kalligrafiaa lukion ykkösten kanssa, koulun järjestämiä japanintunteja vaihtareille sekä "homeroom" meidän vaihtareiden ja vaihtarivastaavan opettajan, mr. Millenin kanssa.

Painoa sanoille tällä hetkellä, sillä saattaa käydä niin että mä ja Alan (AFS-vaihtari jenkeistä) mennään Seikei Daigakun (yliopiston) japanintunneille yliopiston vaihtareitten kanssa, koska meidän ja Zoen sekä Marian (muut meidän neljänhengen japaninryhmän vaihtarit) tasoero on niin suuri että meno on joko liian hankalaa niille tai liian helppoa meille. Mulla siis vaihtuu todennäköisesti lukkari niin että käyn joka päivä 90min oppitunneilla yliopiston puolella.

Koulupuku (talviversio) ja liikkavaatteet (lyhyillä housuilla)

Koulun puolesta mä saan siis koulupuvun (talvihame, kesähame, talvipaita, kaks kesäpaitaa ja toi huivirusetti - sukkia, kenkiä ja laukkua koskien on säännöt mutta ne saa suht vapaasti hankkia mistä vaan ja (melkeen) millaset vaan. "Talvella" eli lokakuusta toukokuun loppuun asti saa pitää mustaa/tummansinistä cardigania tai sweateria en osaa suomee...), liikuntavaatteet joissa on mun nimi kirjailtuna, sisäkengät, saliliikkakengät, tenniskengät, koulukirjat ja koska koulu haluaa että teen JLPTn (Japanese Language Proficiency Test, tason N5-N1 saan itse valita) ensi joulukuussa, ne maksaa mulle myös sen kokeen ilmoittautumismaksun sekä kokeeseen valmistautumista varten oppikirjat.  Mun tietääkseni YFU maksaa mun koulumatkat, mutta jos ne ei maksaisi mun koulu maksaisi ne mulle. Mun hostäidin mukaan Seikein ala-aste on rikkaiden lapsille, ylä-aste suht rikkaille ja suht fiksuille, lukio fiksuille ja yliopisto on 普通 eli 'normaali'. Että näin.

Kouluruokahan täällä ei ole ilmaista, mutta meillä voi koulusta ostaa ruokalasta suht halvalla (noin 250-350yen) ruokaa. Koulussa on kans juoma-automaatteja, joita on muuten täällä Japanissa ihan kaduilla kans... Mun hostäiti tekee joka aamu mulle obenton eli pakatun lounaan joka on yleensä riisiä, vähän lihaa jossain muodossa sekä vihanneksia/salaattia. Ruokalassa on yleensä aika täyttä kans mutta suurimmaks osaks täällä syödään lounas omassa kotiluokassa luokkalaisten kanssa.

Mun bentoboksi.

Monista vaihtariblogeista saa aina kuulla siitä miten ympärillä hoetaan että vautsi vähän söpö ja suurinpiirtein kiljutaan kun kävelee ohi ja kaikki tulee kuorona esittelemään itsensä, mutta mulla ei kyllä tälläistä tapahtunut. On täällä mun sinisiä silmiä kehuttu ja tultu sanomaan että harou mai neimu izu... mutta aika vähän. Ei oo ollut olo kuin näytöseläimellä missään vaiheessa, mun koulussa ollaan selvästi suurimmaks osaks totuttu vaihtareihin ja tosi monet on asunut itsekin ulkomailla, joko olleet vaihtarina tai vanhempien työn puolesta. Englantia hyvin puhuvia oppilaita on kans suht monta ja mua onkin ohjailtu näiden luokse vaikka ei tarvitsisi kun kyllä mä sillä japanilla pärjään...

Oon kans esitellyt itseni tähän mennessä jo ainakin neljä kertaa, kolme kertaa luokassa ja kerran koko lukiolle. Ensin homeroomin aikana kaikki laitettiin esittelemään itsensä, piti puhua minuutti itsestään. Onnistuin ja sain pitkät ja kovat aplodit. Hyvä minä. Pidensin vaan vähän sitä puhetta minkä olin valmistellut ja jonka sitten esitin tossa pari päivää sitten koko lukiolle luokkien televisioista näkyvän livelähetyksen kautta. Fancy. Sain muuten sen jälkeen tosi monta kommenttia taas kuinka mun japani on tosi hyvää. Kiitos, kiitos. Bilsan opettaja laittoi myös kaikki esittelemään itsensä ja kertomaan jotain joka jotenkin liittyy biologiaan, eli kaikki kertoi onko niillä lemmikkejä vai ei. Onnistuin tässäkin hyvin, hyvä minä. Myös enkunopettaja laittoi mut esittelemään itseni koko englanninryhmälle, tällä kertaa vaan englanniksi.

 

Japanissa klubiaktiviteetit koululla on tosi yleisiä ja suurin osa oppilaista on jossain klubissa. Toiset harjottelee lähes joka päivä, toiset käy klubeissa kerran viikossa. Klubit on tosi hyvä tapa saada lisää kavereita luokan ulkopuolelta joilla on samoja mielenkiinnon kohteita, joten päätin itsekin jo aikoja sitten että liityn johonkin klubiin. Koulun jälkeen jään siis neljä kertaa viikossa koululle 15.30-18.30 koska tanssiklubilla on treenit ma, ke, to, la. Lauantaisin treenit on oikeastaan 13.30-18.30, mutta koska en oo vielä virallisesti liittynyt vaan periaatteessa oon vasta kokeilemassa en viime lauantaina jäänyt noinkaan pitkäksi aikaa. Seikein tanssiklubi on aika hyvätasoinen ja tosi iso - kakkosia ja kolmosia on yhteensä 48 ja ykkösiä liittyy vielä kuten myös kolme kakkosta - kaks vaihtaria ja yks tyttö mun luokalta.

Vaikka mua väsyttää aamulla ja mua väsyttää illalla, mun jokainen lihas on kipeä (oon harrastanut urheiluu aktiivisesti viimeks kaks? kolme? vuotta sitten) ja mun polvessa on lähes nyrkin kokoinen mustelma (saatte tän tarinan ehkä ens kerralla, please look forward to it) elämä on ihanaa ja oon tosi onnellinen että oon täällä. Mulla on kaikki hyvin ja koti-ikävää en ole potenut, joten älkää kotiväki huolehtiko liikoja.